Vaikutusketjun rakentaminen

Arviointi alkaa tavoitteiden asettamisesta, toiminnan kuvauksesta ja tavoitelluista tuloksista. On oltava jotain, jota arvioida. Vaikutusketju on työväline, jolla voidaan tunnistaa ja kuvata toimintaan liittyvä ketju tarpeesta sen vaikutuksiin asti. Vaikutusketju toimii suunnitteluvaiheessa jäsentelytyökaluna, mutta myös esimerkiksi arvioinnin toteutuksen apuna. Sen avulla voidaan tunnistaa toiminnan tavoitteita ja toisaalta myös toimenpiteitä ja resursseja, joita tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan. Vaikutusketjuista on olemassa erilaisia sovelluksia.  

Tarve

Vaikutusketjun rakentaminen lähtee tarpeesta; mihin ilmiöön/ongelmaan yritetään löytää ratkaisu. Keitä ovat ihmiset, jotka tarvitsevat apua. On tärkeä myös kerätä tietoa, jolla tarve voidaan todentaa. Tätä tietoa voi löytyä valmiina jo tilastoista, mutta sitä voi myös kerätä itse kohderyhmältä. Kun tarve on selvillä, rakennetaan tavoite.

Tavoite

Hyvä tavoite on konkreettinen ja sen saavuttaminen on mahdollista määrätyn aikataulun puitteissa suunniteltujen toimenpiteiden avulla. Tavoite kuvaa sitä asiaintilaa tai muutosta, joka halutaan saada aikaiseksi toiminnan avulla. Tavoite ei siis kuvaa itse toimintaa. Tavoitteena ei ole esimerkiksi ylläpitää matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa. Sen sijaan tavoitteeseen muotoillaan se, mitä hyötyjä kohtaamispaikassa käymisestä on kohderyhmälle, esim. yksinäisyyden väheneminen.

Kohderyhmä

Tavoitteeseen liittyy tiiviisti kohderyhmä, eli se kenen elämää pyritään parantamaan. Ensin on hyvä määrittää ketkä kaikki kohderyhmään kuuluvat. Näitä voivat olla esim. kaikki tietyn alueen tiettyyn sairauteen sairastuneet. Tämän jälkeen on hyvä pohtia, kohdistetaanko toimintaa kaikkiin kohderyhmäläisiin vai tiivistetäänkö sitä esim. iän perusteella. Joka tapauksessa kohderyhmän rajaaminen ja määrittäminen on tärkeää, jotta pystytään rakentamaan mahdollisimman vaikuttavaa toimintaa ja toisaalta arvioimaan tuloksia. Ei siis ole järkevää yrittää tuottaa kaikille kaikkea.  

Toiminta ja resurssit

Tavoitteen jälkeen mietitään, millaisin toimenpitein ja resurssein toivottuihin tuloksiin voidaan päästä. Onko jo tiedossa, millä toiminnalla kohderyhmä saa parhaan hyödyn vai luodaanko nyt kokonaan uusia toimintamalleja? On hyvä pohtia myös aikatauluja, missä ajassa tuloksia on mahdollista saada aikaiseksi. Rahoittajilla voi olla omat reunaehtonsa, mitä toimintoja saa eri rahoituksilla toteuttaa, joten nämä on myös huomioitava jo vaikutusketjua rakennettaessa.

Tulokset

Tulos on toiminnalla aikaansaatu muutos tai asiaintila. Tulokset kuvaavat sitä, miten kohderyhmän toiminta, osaaminen ja kyvykkyys sekä mahdollisuudet, tilanne, ihmissuhteet tai hyvinvointi muuttuvat. Tuloksia peilataan aina asetettuihin tavoitteisiin. Toiminnalla voi myös saavuttaa vaikutuksia, etenkin kun muutokset ovat pysyviä ja saattavat heijastua jopa yhteisöön ja yhteiskuntaan.  

Tuloksia todennetaan mittareilla. Mittareiden laatiminen oikein on tärkeä osa arvioinnin onnistumista, joten niihin laajemmin seuraavassa Mittarit-osiossa. 

Etenkin uutta toimintaa rakennettaessa on hyvä hyödyntää vaikutusketjua. Artsin toiminnankuvauslomakkeen avulla voi selkeyttää ajattelua ja pohtia jokaista vaikutusketjun osaa erikseen. Toiminnankuvauslomakkeen pohjalta usein myös rahoitushakemuksen tekeminen on selvempää.