Kun halutaan systemaattista havainnointietoa osallistujassa tapahtuvista muutoksista, havainnoidaan jokaisella kerralla samaa asiaa tai asioita. Mieti etukäteen, mitä asioita tai asiaa havainnoidaan, ja milloin havainnoitavan asian voidaan ajatella toteutuneen. Voiko sen tulkita esimerkiksi ihmisen käytöksestä, kommenteista, tai kokonaistilanteen edistymisestä? Jos havainnointia tekeviä on useita henkilöitä, on arvioinnin kriteerit hyvä käydä yhteisesti läpi.
Havainnointi on suunnitelmallinen ja systemaattinen tiedonkeruumenetelmä. Sen avulla saadaan välitöntä tietoa yksilön tai ryhmän toiminnasta ja käyttäytymisestä. Havainnointi on hyvä tapa kerätä tietoa erityisesti silloin, jos kohderyhmältä on vaikea saada tietoa perinteisempien menetelmien avulla, tai kohderyhmä kohdataan hetkellisesti. Havainnointiaineisto voi myös täydentää muuta tiedonkeruuta, kuten kyselyiden tietoja.
Havainnoinnin tarkoituksena on saada sellaista tietoa, jota ei voi kerätä esimerkiksi kysymällä sitä kyselylomakkeella. Tämä tarkoittaa käytännössä sellaisten ulkoa päin nähtävien asioiden, kuten ihmisten käyttäytymisen, vuorovaikutuksen tai puheen muutosten havainnointia ja dokumentointia.
Havainnointia tehdään osana sitä toimintaa, jossa osallistujat ovat mukana, eli havainnot dokumentoidaan välittömästi tai mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen.
Systemaattinen, strukturoitu havainnointi
Käytännössä havainnoimme jatkuvasti ympärillämme tapahtuvia asioita, jota kautta meille kertyy hiljaista tietoa. Strukturoidussa havainnoinnissa keskitytään kuitenkin ennalta määrätyn asian tai asioiden tarkkailuun systemaattisesti jokaisella havainnointikerralla.
Vapaamuotoisempi havainnointi taas sopii tilanteisiin, joissa halutaan mahdollisimman monipuolista tietoa käsillä olevasta ilmiöstä, tai esimerkiksi syventää ymmärrystä uudesta aiheesta.
Suunnittele tiedon keräämisen tapa ja dokumentointi. Kerätäänkö tietoa esimerkiksi yhteiselle kyselytyökalu-, Excel- tai Word-lomakkeelle?
Mieti myös, kuinka usein havainnoidaan. Toteutetaanko havainnointi esimerkiksi jatkuvana osana toimintaa, vai otoksena tiettynä ajanjaksona.
Järjestöllä on puhelinneuvontaa, johon soitetaan anonyymisti. Neuvonnasta ei jää yhteystietoja, eikä siis kyselyä neuvottaville voi tehdä jälkeenpäin. Tällöin neuvoja voi jokaisen puhelun jälkeen arvioida, toteutuiko puhelun tavoite. Tämä tavoite on mainittu esim. STEAn rahoitushakemuksessa. Se voi olla esim. ”pääsi asiansa kanssa eteenpäin”, jolloin neuvoja arvioi sen toteutumista asteikolla ”kyllä, osittain, ei” jokaisen puhelun jälkeen. Tilanteesta riippuen nevoja voi myös puhelun lopussa erikseen kysyä arvioitavaa asiaa eli tässä tapauksessa esim. ”miltä nyt tuntuu, pääsetkö tämän asian kanssa eteenpäin?”.
Järjestöllä on ryhmätoimintaa pienille lapsille. Lapsilta voi kysyä esim. ”oliko kivaa”, mutta syvemmän tulostiedon saaminen on vaikeaa. Tällöin voi havainnoida jotain ryhmätason ilmiötä, joka on toiminnan tavoitteena, esim. ”ryhmässä kaikki osallistuvat”. Ryhmänvetäjä arvioi joka kerran jälkeen, miten tavoitteessa onnistuttiin esim. asteikolla (1=ei ollenkaan – 5=erittäin hyvin). Näin saadaan aineisto, jossa voidaan vertailla muutosta ryhmän aikana.
Materiaalit
Word
Havainnointipohja ohjaukseen ja neuvontaan
Havainnointipohjan avulla kerätään tietoa ohjaus- ja neuvontatilanteesta, jossa havainnoidaan, toteutuiko jokin tietty havainnoitava asia vai ei.
Word
Havainnointipohja ohjaukseen ja neuvontaan
Havainnointipohjan avulla kerätään tietoa ohjaus- ja neuvontatilanteesta, jossa havainnoidaan, toteutuiko jokin tietty havainnoitava asia vai ei.
Word
Havainnointipohja ryhmiin
Havainnointipohjan avulla kerätään tietoa ryhmätoiminnasta, jossa havainnoidaan, miten joku tai jotkut tietyt havainnoitavat asiat toteutuivat toiminnan aikana.
Word
Havainnointipohja ryhmiin
Havainnointipohjan avulla kerätään tietoa ryhmätoiminnasta, jossa havainnoidaan, miten joku tai jotkut tietyt havainnoitavat asiat toteutuivat toiminnan aikana.
