1. Toiminnan tavoitteet ja vaikutusketju

Opas alkaa osiolla, jossa käsitellään järjestön toiminnan tavoitteita, vaikutusketjua ja mittareita. Ne ovat perusta arvioinnille sekä järjestön tavoitteelliselle ja tulokselliselle toiminnalle.

Esimerkki järjestötoiminnan vaikutusketjusta

Tavoitteen asetanta ja vaikutusketju kaiken pohjana

Miten rakentaa hyvä tavoite? Hyvä tavoite on konkreettinen ja sen saavuttaminen on mahdollista määrätyn aikataulun puitteissa suunniteltujen toimenpiteiden avulla. Tavoite kuvaa sitä asiaintilaa tai muutosta, joka halutaan saada aikaiseksi toiminnan avulla, eikä itse toimintaa. Tavoitteena ei ole esimerkiksi ylläpitää matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa. Vaan tavoitteeseen muotoillaan se, mitä hyötyjä kohtaamispaikassa käymisestä on kohderyhmälle ja, mitä toiminnalla aiotaan saavuttaa.

Tulos on toiminnalla aikaansaatu muutos tai asiaintila. Tulokset kuvaavat sitä, miten kohderyhmän toiminta, osaaminen ja kyvykkyys sekä mahdollisuudet, tilanne, ihmissuhteet tai hyvinvointi muuttuvat. Tuloksia peilataan aina asetettuihin tavoitteisiin. Toiminnalla voi myös saavuttaa vaikutuksia, etenkin kun muutokset ovat pysyviä ja saattavat heijastua jopa yhteisöön ja yhteiskuntaan. Yksi kehittävän arvioinnin menetelmä vaikutusten osoittamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin on vaikutusketju, eli tavoitteet-panokset-tuotokset-tulokset-vaikutukset -ketju. Etenkin kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta on mielekästä tarkastella panosten ja tuotosten tai tulosten suhdetta. Järjestömaailmassa ”panosten” sijaan tarkastellaan yleensä toimenpiteitä/toimintaa.

Vaikutuksia voi olla monenlaisia. On vaikutuksia yksilöihin sekä vaikutuksia isompiin järjestelmiin, kuten yhteiskuntaan. Tai ilmiöihin kuten työttömyyteen, päihteiden käyttöön tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Järjestötoimijoiden olisi hyvä pohtia sitä, minkä tasoisiin ja tyyppisiin tuloksiin ja vaikutuksiin toiminnalla pyritään. Mitä tarkemmin ja konkreettisemmin oletetut tulokset on määritelty, sitä helpompaa on niiden saavuttaminen ja osoittaminen.

Mittareiden laadinta

Toiminnalle asetettujen mittareiden avulla seurataan toiminnan tavoitteiden toteutumista ja todennetaan toiminnassa aikaansaatuja tuloksia. Mittarit auttavat osoittamaan, millainen muutos kohderyhmässä on tapahtunut, ja miten laajasta tai syvästä muutoksesta on kyse.  

Mittareiden asettaminen lähtee tavoitteiden kuvaamisesta. Toiminnalle sopivat mittarit määritellään sen pohjalta, millaisia tavoitteita toiminnalle on asetettu, mitä tuloksia toiminnalla tavoitellaan, ja mitä tiedontarpeita järjestöllä on. Jotta tavoitteet olisivat mitattavia, tulee niiden olla selkeästi ja konkreettisesti kuvattu ja niiden tulee kuvata sitä muutosta, jota kohderyhmässä tavoitellaan.  Voit katsoa alla olevan videon mittareiden valinnasta.

Mittareita asettaessa pohtikaa järjestössänne: 

1. Mitkä ovat toimintamme tavoitteet? Mitä muutosta kohderyhmässä tavoittelemme?
2. Millaisia tuloksia toiminnastamme voi odottaa? 
3. Mitä minkälaista muutosta/asiaa kohderyhmässä meidän tulisi seurata ja mitata, jotta voimme nähdä, pääsemmekö kohti tavoitteitamme?
4. Millä tiedonkeruumenetelmillä saamme parhaiten tietoa siitä, onko mittarilla tapahtunut tavoiteltuja muutoksia?  

Mittarit voidaan jaotella tulos- ja prosessimittareihin. Prosessimittareilla kuvataan toiminnan laajuutta eli esimerkiksi sitä, kuinka paljon kohderyhmää on tavoitettu ja kuinka paljon toimintaa on toteutettu. Tulosmittareilla kuvataan aikaansaatua muutosta ja sen laajuutta; ne kertovat, onko toiminnan tavoitteita saavutettu. Myös valmiita, validoituja mittareita voi käyttää, jos ne sopivat omaan toimintaan. Löydät joitakin valmiita mittareita Artsin linkki-sivulta. Muistathan, että kyselylomake tai muu tiedonkeruutapa ei ole mittari.

Mittausten lukumäärä ja ajankohta riippuvat toiminnan luonteesta, kohderyhmästä ja valitusta mittarista. Lue lisää tiedonkeruusta kohderyhmiltä, yhteistyökumppaneilta ja vapaaehtoisilta.

Esimerkki 

Järjestön toiminnan tavoitteena on, että kohderyhmänä olevat maahanmuuttajanaiset kiinnittyvät paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Järjestö pohtii, mitä mittareita sen tulisi asettaa, jotta se voisi seurata muutoksia kohderyhmänsä uuteen kotimaahan kiinnittymisessä. Järjestö asettaa toiminnan mittareiksi uusia ystäviä saaneiden maahanmuuttajanaisten määrän, työ- tai opiskelupaikkaan kiinnittyneiden määrän ja niiden määrän, jotka kertovat kokevansa kuulumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kauden lopussa mittarilla havaitaan, että järjestön toiminnan ansiosta puolella toimintaan osallistuneista uuteen kotimaahan kiinnittyminen on lisääntynyt paljon, ja puolella jonkin verran tai vähän.