Tipahtavatko hanskat, kun raportti on saatu puserrettua? Tähän kysymykseen päättää Kimmo Terävä marraskuussa kirjoittamansa tekstin, jossa käsiteltiin alkuvuodesta edessä ollutta STEAn tuloksellisuusraportointia.
Nyt palautuspäivän jälkeen onkin hyvä tarttua tuohon kysymykseen ja pohtia, miten raporttiin tiivistettyjä edellisen vuoden lukuja ja analysoituja palautteita voitaisiin järjestöjen toiminnassa hyödyntää laajemmin. Miten tuloksista saadaan kaikki hyöty irti – tässäpä siihen muutama ajatus.
Tulokset käyttöön vapaaehtoisten innostamiseen
Uudet vapaaehtoiset otetaan moneen järjestöön avosylin ja ilolla vastaan, mutta rekrytointi tuntuu välillä haastavan toimijoita. Voisiko arvioinnista löytyä tukea myös vapaaehtoisten mukaan innostamiseen?
Itselle merkitykselliseen toimintaan ollaan varmasti myös tulevaisuudessa valmiita lähtemään mukaan ja käyttämään omaa vapaa-aikaa. Ja mikä olisikaan siis parempi tapa, kuin kertoa mitä vapaaehtoisten tekemällä työllä ollaan saatu yhdessä aikaan. Vai miltä kuulostaisi seuraavanlainen some-julkaisu järjestön viestinnässä: ”82% meidän nuorista kertoi löytäneensä uusia ystäviä vapaaehtoistemme vetämistä kerhoista – Tule sinäkin mukaan muuttamaan maailmaa yksi ystävä kerrallaan.”
Arvioinnin tulosten jakamisessa mukana olevien vapaaehtoisten kanssa on myös tärkeä palaute ja kiitos heidän tekemästä työstä. Kun tuodaan esille, mitä on saatu aikaan koko järjestön osalta, saadaan varmasti myös sille kuuluisalle puskaradiolle lisää volyymiä.
Rohkeasti arviointitieto esille
Tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää tehdä läpinäkyväksi, mitä järjestöt saavat aikaan julkisella rahalla ja mitä toimintaa ne tarjoavat alueensa asukkaille. Tulosraportoinnin ja arvioinnin kautta saakin erilaista tietoa toiminnan kuvauksen rinnalle.
On ollut mukava seurata, että yhä useamman järjestön esittelydioissa tai verkkosivuilla on mukana edellisen vuoden tilastointikooste tai toiminnan vaikutuksista kertovia nostoja some-julkaisuissa. Niistä löytyy varmasti ideoita hyödynnettäväksi.
Mielestäni arviointia voidaan käyttää myös järjestöjen toiminnassa tuomaan esille jäsenten tai kohderyhmän ääntä. Ja siten vahvistaa tätä järjestöjen yhtä keskeisintä tehtävää äänitorvena.
Omien vahvuuksien tunnistaminen
Kun järjestöt tunnistavat omat vahvuudet ja tavat tuottaa yhteiskunnallista hyvää tai muutosta, pystyvät ne silloin myös siitä vahvemmin viestimään. Rahoitus- tai yhteistyöneuvotteluihin on varmasti helpompi lähteä, kun ollaan tunnistettu ne asiat, joihin omalla toiminnalla saadaan aikaan haluttua muutosta.
Mihin suurempiin ilmiöihin mittarimme linkittyvätkään? STEAn raportoinnissa ei painoteta toiminnan tuomia mahdollisia taloudellisia säästöjä, mutta vaikutusketjun kautta löytyvät mittarit ovat varmasti myös hyvä pohja avata julkisten kumppaneiden kanssa keskustelua toiminnan tuomista mahdollisista säästöistä.
Jos vielä mietityttää, mistä kannattaisi lähteä liikkeelle, niin yksi hyvä vaihtoehto on ottaa tulokset ja niiden hyödyntäminen järjestön kehittämispäivässä tai muussa yhteisessä tapaamisessa. Yhdessä varmasti löydätte hyvät tavat jatkaa eteenpäin ja pitää arviointi otteessa ja hanskat kädessä.
Liikkeelle voi lähteä, vaikka tästä muistilistasta:
- Toiminnan kehittäminen ja tiedolla johtaminen
- Henkilöstön tukeminen ja motivointi
- Vapaaehtoisten kiittäminen ja rekrytointi sekä toiminnan suunnittelu
- Uusien hankkeiden ja toimintojen suunnittelu
- Markkinointi, viestintä, kumppanuudet ja vaikuttamisviestintä
- Budjetin suunnittelu ja varainhankinta
Kannattaa tutustua myös Artsi-oppaan kohtaan 6. Tiedon analysointi ja hyödyntäminen
Heli Laurikainen
Asiantuntija, arviointi
Artsi-toiminta
